Helou helou. Päivät ne vaan rientää, mutta samalla tuntuu että aika ei vaan kulu. Kesä tuppaa jo olevan, vaikka allergia ei ota hellittääkseen. Kaveriksi allergialle on tullu myös kutisevat hyttysenpuremat...
Vointi on kohentunut jo lähes normaaliksi ja virallisesti mun sairaslomaa on jäljellä 2 viikkoa. Mulla tosin ei ole harmainta haisua vielä eksaktista töihin paluun ajankohdasta, koska tämä oma tilanteeni on kaikin puolin hieman vaikea. On vaan parempi vain yrittää olla synkistelemättä ja haalia ympärilleen värejä sekä kauneutta kukkien muodossa.
Innostuin elämäni ekaa kertaa kesäkukkien istuttamisesta, kun kävin
siskoni kanssa hullaantumaassa lauantaina eräässä kesäkukkia myyvässä puutarhassa.
Ja siitä se innostus sitten lähti....
Takapihan kukkapenkki sai kyytiä kun innostus iski....
Siinä ei vaan kasvanut oikestaan yhtään mitään ja se oli tosi ruma.
Vielä pitäis kaivaa ja möyhätä tuota penkkiä, jotta pääsisin istuttamaan
siihen monivuotisia kasveja. Kaivaminen tosin jää tässä tapauksessa
talouden miessukupuolen harteille.. hih!
Tänäänkin oli suurin osa päivästä täynnä ohjelmaa ja sää oli mitä mainioin..
... tulla kutsutuksi siskolleni syömään grilliruokaa.
Huono kummitäti katseli avuttomana vieressä, kun kummityttöä harmitti joutuessaan istumaan syöttötuoliin. Mutta onneksi harmistus unohtui nopeasti, kun ilmeisesti ei-sittenkään-niin-huono-kummitäti alkoi näyttää kamerasta kuvia. :)
Karvapallokin sai tänään huomiota osakseen, omasta mielestään varmasti taas aivan liikaakin.
Epämääräiselle takkuturkille näytettiin pesua ja lyhentäviä huoltotoimenpiteitä.
Takkuturkki ennen...
...ja jälkeen.
Vähän hassun näköinenhän tuosta tuli, mutta saa luvan kelvata. :)
Kotiin palatessa ohjelmassa olikin sitten jotain rauhallisempaa ja rentouttavampaa toimintaa.
Nyt vielä jotain vieläkin rentouttavampaa eli UNTA!